Yhteiselämää ála Shrek

Viime aikoina on jälleen tullut katsottua Shrekiä. istuin sohvalla ja jännitin saako Shrek pelastettua Fionan lohikäärmeen kynsisätä. Katsoin Shrekin äksyilyä Aasille ja kuuntelin vertausta sipulista ja siitä, kuinka jätit ovat samanlaisia kuin sipulit. Heissäkin on kerroksia. Samalla mietin minua ja J:tä, meidän elämää, jossa on niin paljon yhdessä koettu ja jaettu. Muistelin meidän alkutaipaletta, jossa Shrek on ollut varsin merkittävässä roolissa. Noita elokuvia on tullut yhdessä katsottua moneen kertaan.

Shrek on mielestäni kertomus kulttuurien kohtaamisesta. Kaksi niin erilaista kulttuuria, jotka kohtaavat kun prinsessa ja jätti yrittävät sovittaa elämänsä yhteen. Elinympäristöt ja -tavat ovat täysin erilaisia. Kuitenkaan se ei estä tunteiden heräämistä ja yhteisestä ajasta nauttimista. Se ei estä rakkauden syntymistä. Toisiinsa rakastumisen he ymmärtävät siinä vaiheessa kun on melkein liian myöhäistä. Lopulta kaikkien vaikeuksien jälkeen he saavat toisensa. Ja niin kuin kaikissa onnellisissa saduissa sanotaan: He saivat toisensa ja puolivaltakuntaa. No tässä tapauksessa valtakunnan tilalla on suo ja sekin on kokonainen. 

Perhekulttuurien yhdistäminen ei ole helppo homma. Se vaatii paljon työtä, kärsivällisyyttä ja kompromisseja. Kun toisella perheellä on vahvat kristilliset arvot ja toinen puoli taas päällisin puolin edustaa kaikkea muuta kuin kristillisyyttä. Yksi ilmoittaa olevansa ateisti ja kaksi osoittaa mieltään, kun nuoresta parista toinen aikoo isona kirkolle töihin. Niin ja kolmas ei saa mielestään sitä, että nuoresta parista toisesta on tulossa pappi, vaikkei näin ole.

Shrek ja Fiona; jätti ja ihminen (ainakin päällisin puolin), saavat huomata olevansa samanlaisia hyvin monessa asiassa. Ennen kaikkea he saavat huomata sen, kuinka helppoa on olla toisen kanssa ja sen, kuinka hyvältä se tuntuu. Lopulta Shrekille palastuu se, että Fiona kirouksen myötä muuttuu yöllä jästiksi. He saavat jopa Fionan vanhemmat ymmärtämään sen, että he ovat onnellisia toistensa kanssa. Shrek on jopa valmis muuttumaan ihmiseksi ja luopumaan jättiydestään Fionan onnen vuoksi. Tämä osoittaa kahden henkilön suuresta rakkaudesta ja siitä kuinka toinen voi mennä kaikesta muuta ohi.

Kun toinen on valmis tekemään kaikkensa yhteisen onnen eteen, on kyse tosi elämän myötä- ja vastoinkäymisistä. Toisen rinnalla seistään tukien ja kannatellen silloin kun se on tarpeen. Tarvittaessa toista raahataan perässä. Huolet ja murheet jaetaan, jotta niiden kanssa olisi helpompi olla. Silloinkin, kun ollaan toisesta erossa ja tiedetään, että se jää toista harmittamaan ja vaivaamaan. Kentien jopa muiden sanomiset, jota puhelimen välityksellä kuulee loukkaa, mutta asialle ei voi välimatkan vuoksi tehdä mitään. Ennen kaikkea ne onnelliset ja hyvät asiat jaetaan ja eletään yhdessä toisen kanssa.

Rakkaudessa on kyse toisen kunnioittamisesta, arvostamisessa ja tukemisessa. Rakkaus on keskinäistä luottamusta, jossa toisen kanssa voidaan jakaa kipeätkin asiat. Rakkaus on ennen kaikkea sitä, että ollaan rehellisiä toiselle.