(Jonas Bechgaard, Miesten ikuinwn ihmettyn aihe: Nainen, Historia, 12/2009)
Teoriaa Miehistä -sarja jatkuu.
Kaivettu esille arkistojen kätköistä. Ennen julkaisematonta materiaalia.
Jo vuosituhansia on puhutttu naisen asemasta yhteiskunnassa. Aina ei ole ollut itsestään selvyys naisten äänioikeus saatika se, että nainen voisi tehdä töitä kodin ulkopuolella tai, että naisella voisi olla uraa politiikan saralta. Tämän päivän yhteikunnan tilanne meillä Suomessa on kuitenkin niin hyvä, että meillä on jonkin asteinen tasa-arvo ja työtkään eivät oikeastaan jakaudu naisten ja miesten töihin.
350 eaa Aristoteles ja Platon pitivät naisia alimpiarvoisina ja Aristoteles, yksi aikansa suurimmista filosofeista, vertasi naista jopa eläimeen. Samalla hän pohdiskeli, että nainen olisi viallinen mies ja siksi miehen tulisi hallita naista. Platon kuitenkin mielestäni oivalsen asian arvellessaan, että naisia oli oltava, jotta yhteiskunta voisi toimia kitkattomasti.
Yhteiskunnan etu painoi päälle. Siinä missä Aristoteles vertasi naista eläimeen niin Galenos taas koki naisen olevan kehittymätön mies. Hän perusti näkemyksensä anatomiin havaintoihin naisten ja miesten sukupuolielimellisiin eroihin. Freud jatkoikin 1930 -luvulla Galenosin jalan jäljillä. Hänen mukaansa naiset kärsivät penis kateudesta ja siitä, että naiset olisivat halunneet olla miehiä. Mielipiteensä Freud rakensi sen varaan, että naisilla alkoi kehittyä omaa tahtoa ja he halusivat päästä älylliseen työhön kodin ulkopuolelle. Freud myös koki, ettei naisilla ollut älyllisesti mitään uutta annettavaa yhteiskunnalle.
Melkein voisi luulla, että Freud no jatkanut samoilla jalan jäljillä kuin Darwin 1800 -luvulla, joka puolestaan tuli siihen tulokseen, että naisten erityisominaisuudet olisivat tyypillisiä alemmalle rodulle ja sen perusteella naisen täytyisi edustaa varhaisempaa ja alempaa sivilisaation astetta. Gustave Le Bon jatkoi siitä mihin Darwin jäi väittäessään naisen edustavan ihmisen kaikkein alinta olomuotoa. Samalla naiset saivat kuitenkin korotuksen eläimestä villi-ihmiseen. Le Bon kuvitteli olevansa fiksu ollessaan sitä mieltä, että naisten pienemmät aivpt selittäisivät hysteerisen ja ei-miehisen käytöksen.
Naiset koettiin vaarallisiksi, etenkin kirkon parissa. Jo 400 JAA kirkkoisä Augustinuksella oli selvä käsitys naisista. Hänen mukaansa nainen oli viettelijätär, jota jokaisen miehen tulisi varoa. Naisten vaara piili kuulemma heidän seksuaalisessa vetovoimassaan ja sen vuoksi nainen tarvitsi miestä hillitäkseen itsensä. Mieshän oli luotu Jumalan kuvaksi, ei naista.
Monien tuhansien vuosien ajan naisen paikka on olut kotona ja hänen tehtävinään on ollut kodin hoito ja lasten synnyttäminen, jotta mahtavat armeijat saisivat uusia sotilaita riheivinsä. Tuomas Akvinolainen oli yksi heistä, jotka edustivat näkemystä siitä, että tyttölapsi olisi virhe. Poikalapsi oli aina oleellisempi ja hyödyllisempi. Poika jatkaisi sukua ja oli perijä. Naisen saadessaan tyttölapsen, vika oli aina naisen. Tänä päivänä on kuitenkin todistettu, että jos mies ja nainen ei saa poikia ollenkaan, vika ei ole naisen vaan miehen kromosomeissa. Kirkon miehistä myös Luther syyllistyi naisten aliarvioimiseen. Hän tuki väitettä, että naisen paikka olisi kotona. Hänen mielestään nainen on luotu vain istumaan. Luther väittikin, että naisen paikka on kotona, koska heidän rakenteensa viittaa siihen. Onko siis ihme, ettei nyky-yhteiskunnassa vieläkään täysin hyväksytä naispappeja? Ei minusta, sillä naisvihaa on harrastettu kirkon piirissä jo vuosisatoja.
1700 -luvulla Rousseau aloitti ajamaan naisten mahdollisuuksia. Tosin taustalla olikin miesten miellyttämisen tarve. Naisten koulutus olisi pitänyt suhteuttaa mieheen niin, että nainen miellyttäisi, olisi avulias, saisi mihet rakastumaan häntä. Ennen kaikkea naisen koulutuksen olisi pitänyt olla sellainen, että se tekisi miesten elämästä helppoa ja miellyttävää. Se siis siitä naisen hyödyllisestä koulutuksesta. 1800 -luvulla miehet ottivat selvän näkemyksen Actonin kuvailuista. Valtaosalla naisista ei olisi minkäänlaisia seksuaalisia tuntemuksia. Tuon ajan moraali oli tiukka. Naisten tyypillisenä tehtävänä pidettiin edelleen lasten synnyttämistä. Naisen piti olla myös vapaa henkisistä pohdinnoista, sillä ne olivat edelleen vain miehiä varten. Kuitenkin 1800 -luvulla naiset pidettiin puhtaina ja tahrattomina. Heidän kehoaan ei saanut käyttää vain seksin nautinnon vuoksi. Tuolloin alkoi myös naisasialiike taistella oikeuksiensa puolesta. Kuitenkaan monet miehet eivät sitä hyväksyneet. Nietzscuhen, saksalainen filosofi, oli yksi näistä. Hänen mielestään nainen oli vaarallinen leikkikalu, mutta Nietzschen mukaan tosi mies kaipaakin vaaraa ja leikkiä, joten hän muistutti miehiä siitä, että jos he olisivat menossa naisen luo, heidän tulisi ottaa piiska mukaan. Nietzcshen toimi ajatuksillaan myös natsien innoittajana. Heidän mielestään naisen tuli olla kaunis ja synnyttää. Naiset menettivät Hitlerin vallan alla oikeutensa ansaita rahaa ja osallistua lautamiehistöön. Goebbels oli Hitlerin kanssa samoilla linjoilla. Naisen paikka oli kotona.
Yhteiskunnat ovat vaatineet naisilta paljon. heidän on täytynyt elää miesten ehdoilla miesten muodostamassa yhteiskunnassa. Heidän paikkansa on ollut kotona ja tehtävään on ollut synnyttää lisää lapsia. Naista ei ole arvostettu. Vieläkin naisen asema on miehiin nähden heikko, jopa meillä Suomessa.
Naisetko muka ilkeitä ja pahoja? Heitä on sorrettu, aliarvioitu ja verrattu eläimiin. Syynä kaikkeen tähän on vain se, etteivät miehet ymmärrä heitä, mutta naiset kuitenkin ymmärtävät miehiä. Naisen älyllistä tasoa voidaan jopa pitää korkeampana kuin miesten, sillä miehiltä puuttuu jotain, jolla he pystyisivät ymmärtämään naisellisuuden ihmeitä.
Teoriaa Miehistä -sarja jatkuu.
Kaivettu esille arkistojen kätköistä. Ennen julkaisematonta materiaalia.
Jo vuosituhansia on puhutttu naisen asemasta yhteiskunnassa. Aina ei ole ollut itsestään selvyys naisten äänioikeus saatika se, että nainen voisi tehdä töitä kodin ulkopuolella tai, että naisella voisi olla uraa politiikan saralta. Tämän päivän yhteikunnan tilanne meillä Suomessa on kuitenkin niin hyvä, että meillä on jonkin asteinen tasa-arvo ja työtkään eivät oikeastaan jakaudu naisten ja miesten töihin.
350 eaa Aristoteles ja Platon pitivät naisia alimpiarvoisina ja Aristoteles, yksi aikansa suurimmista filosofeista, vertasi naista jopa eläimeen. Samalla hän pohdiskeli, että nainen olisi viallinen mies ja siksi miehen tulisi hallita naista. Platon kuitenkin mielestäni oivalsen asian arvellessaan, että naisia oli oltava, jotta yhteiskunta voisi toimia kitkattomasti.
Yhteiskunnan etu painoi päälle. Siinä missä Aristoteles vertasi naista eläimeen niin Galenos taas koki naisen olevan kehittymätön mies. Hän perusti näkemyksensä anatomiin havaintoihin naisten ja miesten sukupuolielimellisiin eroihin. Freud jatkoikin 1930 -luvulla Galenosin jalan jäljillä. Hänen mukaansa naiset kärsivät penis kateudesta ja siitä, että naiset olisivat halunneet olla miehiä. Mielipiteensä Freud rakensi sen varaan, että naisilla alkoi kehittyä omaa tahtoa ja he halusivat päästä älylliseen työhön kodin ulkopuolelle. Freud myös koki, ettei naisilla ollut älyllisesti mitään uutta annettavaa yhteiskunnalle.
Melkein voisi luulla, että Freud no jatkanut samoilla jalan jäljillä kuin Darwin 1800 -luvulla, joka puolestaan tuli siihen tulokseen, että naisten erityisominaisuudet olisivat tyypillisiä alemmalle rodulle ja sen perusteella naisen täytyisi edustaa varhaisempaa ja alempaa sivilisaation astetta. Gustave Le Bon jatkoi siitä mihin Darwin jäi väittäessään naisen edustavan ihmisen kaikkein alinta olomuotoa. Samalla naiset saivat kuitenkin korotuksen eläimestä villi-ihmiseen. Le Bon kuvitteli olevansa fiksu ollessaan sitä mieltä, että naisten pienemmät aivpt selittäisivät hysteerisen ja ei-miehisen käytöksen.
Naiset koettiin vaarallisiksi, etenkin kirkon parissa. Jo 400 JAA kirkkoisä Augustinuksella oli selvä käsitys naisista. Hänen mukaansa nainen oli viettelijätär, jota jokaisen miehen tulisi varoa. Naisten vaara piili kuulemma heidän seksuaalisessa vetovoimassaan ja sen vuoksi nainen tarvitsi miestä hillitäkseen itsensä. Mieshän oli luotu Jumalan kuvaksi, ei naista.
Monien tuhansien vuosien ajan naisen paikka on olut kotona ja hänen tehtävinään on ollut kodin hoito ja lasten synnyttäminen, jotta mahtavat armeijat saisivat uusia sotilaita riheivinsä. Tuomas Akvinolainen oli yksi heistä, jotka edustivat näkemystä siitä, että tyttölapsi olisi virhe. Poikalapsi oli aina oleellisempi ja hyödyllisempi. Poika jatkaisi sukua ja oli perijä. Naisen saadessaan tyttölapsen, vika oli aina naisen. Tänä päivänä on kuitenkin todistettu, että jos mies ja nainen ei saa poikia ollenkaan, vika ei ole naisen vaan miehen kromosomeissa. Kirkon miehistä myös Luther syyllistyi naisten aliarvioimiseen. Hän tuki väitettä, että naisen paikka olisi kotona. Hänen mielestään nainen on luotu vain istumaan. Luther väittikin, että naisen paikka on kotona, koska heidän rakenteensa viittaa siihen. Onko siis ihme, ettei nyky-yhteiskunnassa vieläkään täysin hyväksytä naispappeja? Ei minusta, sillä naisvihaa on harrastettu kirkon piirissä jo vuosisatoja.
1700 -luvulla Rousseau aloitti ajamaan naisten mahdollisuuksia. Tosin taustalla olikin miesten miellyttämisen tarve. Naisten koulutus olisi pitänyt suhteuttaa mieheen niin, että nainen miellyttäisi, olisi avulias, saisi mihet rakastumaan häntä. Ennen kaikkea naisen koulutuksen olisi pitänyt olla sellainen, että se tekisi miesten elämästä helppoa ja miellyttävää. Se siis siitä naisen hyödyllisestä koulutuksesta. 1800 -luvulla miehet ottivat selvän näkemyksen Actonin kuvailuista. Valtaosalla naisista ei olisi minkäänlaisia seksuaalisia tuntemuksia. Tuon ajan moraali oli tiukka. Naisten tyypillisenä tehtävänä pidettiin edelleen lasten synnyttämistä. Naisen piti olla myös vapaa henkisistä pohdinnoista, sillä ne olivat edelleen vain miehiä varten. Kuitenkin 1800 -luvulla naiset pidettiin puhtaina ja tahrattomina. Heidän kehoaan ei saanut käyttää vain seksin nautinnon vuoksi. Tuolloin alkoi myös naisasialiike taistella oikeuksiensa puolesta. Kuitenkaan monet miehet eivät sitä hyväksyneet. Nietzscuhen, saksalainen filosofi, oli yksi näistä. Hänen mielestään nainen oli vaarallinen leikkikalu, mutta Nietzschen mukaan tosi mies kaipaakin vaaraa ja leikkiä, joten hän muistutti miehiä siitä, että jos he olisivat menossa naisen luo, heidän tulisi ottaa piiska mukaan. Nietzcshen toimi ajatuksillaan myös natsien innoittajana. Heidän mielestään naisen tuli olla kaunis ja synnyttää. Naiset menettivät Hitlerin vallan alla oikeutensa ansaita rahaa ja osallistua lautamiehistöön. Goebbels oli Hitlerin kanssa samoilla linjoilla. Naisen paikka oli kotona.
Yhteiskunnat ovat vaatineet naisilta paljon. heidän on täytynyt elää miesten ehdoilla miesten muodostamassa yhteiskunnassa. Heidän paikkansa on ollut kotona ja tehtävään on ollut synnyttää lisää lapsia. Naista ei ole arvostettu. Vieläkin naisen asema on miehiin nähden heikko, jopa meillä Suomessa.
Naisetko muka ilkeitä ja pahoja? Heitä on sorrettu, aliarvioitu ja verrattu eläimiin. Syynä kaikkeen tähän on vain se, etteivät miehet ymmärrä heitä, mutta naiset kuitenkin ymmärtävät miehiä. Naisen älyllistä tasoa voidaan jopa pitää korkeampana kuin miesten, sillä miehiltä puuttuu jotain, jolla he pystyisivät ymmärtämään naisellisuuden ihmeitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti